aika kuluu vain pimeyttä paeten
kipu niskaan hennosti hengittää
koskaan tarpeeksi kauas niistä pääse en
pian aurinkoni laskee eikä nouse enää
sillä se on - aivan kuin minäkin
väsynyt parempaa odottamaan,
elämään ja ehkä kuolemaankin
eikä jaksaisi tehdä enää kumpaakaan
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
tuska ja väsymys näkyvät hyvin runossasi. kirjoitat kauniisti