Tulitikun raapaisen
ihaillen kuinka helposti se syttyy,
kuin kipinä sisälläni,
se joka sydämeeni yhtyy
Eikä mikään sitä uhkaa
ei koskaan,
sen suustasi kuulen kai
joskus vain luulen
tuon äänen olevan pelkkä tuuli,
se kipinän pois vie,
ohi sydämen,
jättäen vain muiston sisälleni
tuon pienen ripauksen
tuhkaa
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Haikea, mutta kaunis runo. Se kosketti.
Kovin on haikean kaunista sanailua,
mä tykkäilen tästä :)