Nimetön

Mie ennustin joskus talvella
Istun yksin kotona
Kynttilänvalossa
Ja kaipaan ystäviä
Kotikaupunkia
Joensuun öitä
Kuuntelen Hekoa ja Hurjia poikia
Ja itken

Melkein oikeassa
Nyt kuuntelen
Ja itken
Koska hävettää

Joskus tuntuu
Että vain minulle
Sattuu kaikkea typerää
Minä en osaa asettaa sanojani
Minulla on pahatapainen koira
Punastunkin herkästi

Mutta ei se ole totta
Minulla on koira
Minulla on kalpeat kasvot
Ja suuret silmät
Niin ne sanoo
Ja minulla on Jumala
Josta en uskalla puhua
Pelkään
Itseäni, Häntä, toisia ihmisiä
Minulla on rakkautta
Ja koko maailma sydämessä