Taas
yksi uusi päivä
jolloin
kävelen
tyhjin silmin
ja ruumiissani
ei ole
mitään muuta
kuin
ainainen
sama vanha
kipu, suru, viha ja tuska
ja ilo
mitään iloa
ei ole enää
ei ole ollut kai
moneen
vuoteen enää
ja ehkä
minuakaan ei ole oikein enää?
| Runoilija | Runon nimi |
Luontipäivä |
Kommentteja | Kategoria |
|---|---|---|---|---|
| Eeella | Huojuva puu | 16.3.2015 | 2 | Runo |
| Eeella | Kadotin itseni | 1.3.2014 | 0 | Runo |
| Eeella | Raadollisuudessa | 14.12.2013 | 2 | Runo |
| Eeella | Peilikuva | 2.12.2013 | 0 | Runo |
| Eeella | Vain toisille elettyä elämää | 17.11.2013 | 0 | Runo |
| Eeella | Sirpale peilin | 16.11.2013 | 0 | Runo |
| Eeella | Yllättävän paljon | 16.11.2013 | 0 | Runo |
| Eeella | Tyhjyys | 12.11.2013 | 9 | Runo |
| Eeella | Minä en halua tuollaista elämää | 26.10.2013 | 0 | Runo |
| Eeella | Ehkä minä en ole ihminen enää? | 2.10.2013 | 0 | Runo |
Kommentit
hieno runosi on kovin lohduton
Tyhjyyden tunne avaa portin uuden kokemiseen *kiitos
Surullinen runo
Tuttu tunne.. Hyvä aihe/runo! ^^
Tyhjyyden tunne on raastavaa; hieno runo.
Melankoliaa, epätoivoa, paljon tunnetta. Sitä tässä runossa on.
Vahvasti ja vaikuttavasti runo käy läpi jakson elämää ja lukijaankin tarttuvasti tuo sen aiheuttamat tyhjyyden tunteet esiin.
Tunteet, jotka jättävät vain tyhjän kuoren jälkeensä, kaluttuaan kaiken sisimmän pois, sen mikä antoi lämpöä ja uskoa tulevaan kaiken rakkauden.
Voi miten syvällinen ja kaunis!
Koskettava runo.