Yksinäisyys

Runoilija KiMeRa

nainen
Julkaistu:
10
Liittynyt: 9.4.2007

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

 

Astu askel mustaan aikaan
Jolloin sielusi on naulattu seinään
Silloin sinua ei tarvittu enää
Valutit kyyneleitä jäisiä
Josta sydämesi sai kärsiä
Ei antanut armoa jumala
Eihän sitä ole edes olemassa
Kukaan ei sinua lohduta
Ei halaa, ei sano mitään
Vain antaa olla yksinään
Antaa kuolla pois hymyn sen
Joka loisti kasvoilla ihmisen
Nyt on vain nukke jäljellä
Veren vuodattavilla seinillä
Kasvosi elottomat lepää tuskissaan

Selite: 
tämä Runo kuvaa minun tunteitani aika paljon X) mutta kertokaa jos on kirjoitus virheitä!
Kategoria: 
 

Kommentit

voi etkai sä koko ajan sentään noin tunne?
mutta tunteesi olet loistavasti pukenut sanoiksi :)
yksi kirjoitusvirhe löydetty :) kun eikös se ole enää eikä enään..?

 

Käyttäjän kaikki runot