Kun mä ensimmäisen kerran kuulin,
että mä pikkusiskon saisin,
mä päätin etten sua
koskaan nähdä tahtoisi.
Vihasin sua,
koska kuvittelin että
ilman sua mun
vanhemmat vois selvitä,
ja pysyä yhdessä
onnellisina elämänsä loppuun saakka
Kaksi pitkää vuotta,
ja vihdoinkin uskalsin
sut hyväksyä.
Sain leikkiä kanssas,
tutustua
pitää sua sylissä.
Anna anteeksi pikkuinen,
että oon sua joskus vihannut.
Selite:
ihanalle siskopuolelle, jota rakastan ihan älyttömän paljon! <3
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Miten ihana onkaan runosi
Sisarrakkaudella on niin monet muodot.
Lapsena kaikki on ehkä helppoa verrattuna aikuiselämään.
Runosi kertoo hyvin yhden puolen siitä elämän mutkikkuudesta!
ihana runosi :)