Kaikki muuttui parempaan
kun sinuun tutustuin
kaikki tuntui niin hyvältä
tunsin olevani maailman onnellisin
Leijailin pilvissä
enkä osannut aavistaa
että putoaisin taas pohjalle
josta olin juuri päässyt ylös
En haluaisi aloittaa uudestaan
sitä taistelua pimeää vastaan
koska pelkään ettei minulla ole
siihen enää voimia
Kulta,
selviämmehän tästä yhdessä?
Rakas,
sanoisitko minulle,
että rakkautemme voittaa
kaikki vaikeudet?
Kultarakas,
en ole valmis sinusta luopumaan.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Jotain ihan älyttömän kaunista tässä runossasi. Tämä tuo omat raskaat muistot mieleen eli koskettaa tämäkin. Runon loppu tuo luottavaisen tunnelman, ehkä toiveen valoisammasta huomisesta..
niin se luopuminen on aina vaikeaa.
hieno.
"En haluaisi aloittaa uudestaan
sitä taistelua pimeää vastaan
koska pelkään ettei minulla ole
siihen enää voimia"
ehdottomasti koko runon paras kohta!
Puhuttelevaa epävarmuutta ja pelkoa suhteen päättymisestä.