Yön tytär

Runoilija Lazzuu

mies
Julkaistu:
10
Liittynyt: 11.11.2006
Viimeksi paikalla: 16.2.2023 19:33

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

Ai sä luet mun runoja ja tarinoita? Hienoa! :D Kiitoksia etukäteen kaikesta palautteesta. ;)
 

Kuunvalo paistoi halkeamasta vuoren sisään ja valaisi nuoren tytön kasvoja. Hän ei ollut koskaan nähnyt aurinkoa eikä tuntenut päivää, mutta jokaikisenä yönä hän ryömi halkeaman luokse katselemaan yötaivasta. Tytön silmät olivat punaiset ja hänen nahkansa valkea. Hän katseli kuuta lumoutuneena ja kuun valo paljasti hänen terävät hampaansa. Pilvet kuitenkin peittivät nopeasti taivaan ja hän ryömi pettyneenä yhä syvemmälle vuoren sisään piiloon. Sudet olivat hänen perheensä, käärmeet hänen suurimpia ystäviään, yön pedot hänen luotettavia tovereitaan. Vuoren ulkopuoliseen maailmaan hän ei astuisi. Liikaa valoa, liikaa lämpöä, liikaa kaikkea. Hän katsoi hieman uteliaana kuitenkin vielä kerran halkeaman suuntaan.

Tyttö jatkoi ja jatkoi matkaansa ties kuinka pitkään, kunnes saapui vihdoin tutulle paikalle. Aukeaa luolaa koristi keskelle kyhätty kivikasa, jonka alla lepäsi tytön ainoa sisar. Tyttö ei muistanut tämän kasvoja eikä yhtäkään sanaa, vaikkei ollut niitä koskaan ymmärtänytkään. Vuoren ulkopuolinen maailma oli syypää hänen sisarensa kuolemaan, ajatteli tyttö ja pyyhki likaisilla käsillään kyyneleitä kasvoiltaan. Kaukaa kuuluva ulvonta toi hänen mieleensä kuvia menneisyydestä ja tyttö yhtyi öiseen lauluun. Hän yritti karkottaa ahdistuksen tunteitaan. Hänen huutonsa yltyi yltymistään, muuttuen laulusta itkuksi. Hän hakkasi päätään kallioon yrittäen päästä eroon pahasta olostaan. Askelten ääni keskeytti hänet.

Jokin lähestyi hänen olinpaikkaansa ja hän hätääntyi. Tumma hahmo piirtyi hänen silmiinsä, jotka paljastivat hänen pelkonsa. Tyttö pakeni lähestyviä ääniä ja etsi itselleen turvallista piilopaikkaa. Hän sukelsi yhä syvemmälle ja syvemmälle vuoren sisään, mutta askelten äänet seurasivat häntä jokaiseen koloon ja jokaisen kiven taakse. Väsymys otti hänestä vallan, mutta hän oli liian peloissaan voidakseen antautua vielä. Hän ryömi pieneen halkeamaan kallion sisään, mutta jokin tarrasi hänen kädestään kiinni ja veti hänet ulos. Hänen edessään olevat kasvot olivat ystävälliset ja puhtaat. Lempeä ääni rauhoitteli tyttöä ja tyttö ymmärsi, ettei hänellä ollut hätää. Hän nukahti.

Selite: 
Symbolista paskaa. :D Tai jotaa... Emt. ;3
Kategoria: 
 

Kommentit

Mielenkiintonen ja haikea. Osasin jotenkin kuvitella tän luolan.. :D

Tää on hieno..pimee maailma ja sen kärsivä lapsi, joka ei saa olla sitä mitä haluaa..en mä tästä edelleenkään sua saa irti, koska se ei ole mitään näin synkkää.
mutta kaipa jos sä oot koittanut selittää täs jotai omaa niin sitten XD koska kyl ihmiset on sut aina hyväksybyt ja tulee tekeeki sen--

 

Käyttäjän kaikki runot

Runoilija Runon nimi LuontipäiväLajittele nousevasti Kommentteja Kategoria
Lazzuu Kuolema 23.4.2015 1 Runo
Lazzuu Yksin 23.4.2015 2 Runo
Lazzuu Valo 23.4.2015 3 Runo
Lazzuu Nimetön 23.4.2015 4 Runo
Lazzuu Yön tytär 23.4.2015 2 Tarina
Lazzuu Vanha Aurinko 24.8.2008 4 Runo
Lazzuu Nimetön 14.8.2008 6 Runo
Lazzuu Nimetön 3.6.2008 2 Runo
Lazzuu Nimetön 20.3.2008 4 Runo
Lazzuu Hetkeni 21.2.2008 3 Runo