Enkelit tanssahtelevat taivaassa,
pedot rähisevät taas helvetissä.
Kaikki ovat saavuttamattomissa
enkä ikinä kuulu osaksi heitä.
Tipun reunalta.
Ajaudun virran mukana kauas,
mutta yritän uida takaisin.
Kuitenkin hukun kylmään virtaan,
kuolen sen armottomiin vesiin.
Mutta elänkin yhä.
Olen toivottomassa tilassa.
En enää löydä takaisin, en
enää ole pelolta turvassa. En
ole surulta enää piilossa.
Silti kovasti yritän, vaikka se minut hulluksi tekisi.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
vastaan tappeleminen, kun haluaa saavuttaa jotain, jota ei saa ... hieno runo
mitä jos ne pedot onkin taivaassa ja toisinpäin? Tää kyl on hieno...