Olet satuolento sammumassa tuolissasi
kieltämässä rakkauden olemassaolon
minulta ja itseltäsi
keltaisessa huoneessa
hän itkee peiton alla
selkä seinää vasten
levyn pyöriessä
pyörii huone
huimaa päätä
ajattelee aivoillansa
lintu lentää ikkunaan
todellisuus tappaa
tämän hetken
meidät kaikki
kuiskaa:
täytetään se mitättömyydellä
huonolla seksillä
hakataan tunnustus
kunnes tulee mustelmat
kukkalähetti tuo kaksi orvokkia
Lähettäjä: –
näin koko kevään tummia perhosia taivaalla.
Kommentit
Kiitos paljon kommentistasi! (kiitän myös niistä kahdesta toisesta kommentista)
Koin myös, että tämä runo, on yksi parhaimmista, joita olen itse kirjoittanut tai saanut jollain tapaa valmiiksi. ♥