Elämäntarina

Elämäntarina pitäisi kirjoittaa uudelleen kymmenen vuoden välein.

Minä odotan kaksi vuotta, ja kirjoitan koko roskan uudelleen.

Muistaa eri asioita, nähdä uudessa valossa, kertoa uudella innolla.

Otin talteen paljon valokuvia. Löydin uuden innon kirjoittaa.

Edellisestä elämänkerrasta on nyt kahdeksan vuotta.

Minua jo kiihottaa ajatus uudesta kirjasta.

Valokuvat kertoivat minulle niin paljon:
milloin olen ollut onnellinen ja miksi.

Rakkaus, rakkaudet, erot, kokemukset, opetukset.
Oivallukset, sairaudet, pelot ja toiveet ihmisen.

Luovuudesta voi Jeesusta kiittää.
Sana jokainen soinnillaan kiitos.

Rakastan kirjoittaa. Rakastan.

Rakastan oivaltaa uuden näkökulman.

Olen kiitollinen kun sanat syttyy soimaan.
Kiihkeänä tavoittelen sointia somaa.

Mä uskon eläväni vielä 40 vuotta.
Mutta, jos

no ei manata kannata.

Päivä kerrallaan ja uskossa vahvana.

Elämä jatkuu vielä kuoleman jälkeen.
Joten ei täältä tätä pahemmalle planeetalla joudu.

On usko vahva, tätä seuraava elämä on hyvä.

Siellä enkelin tavoin kiitos on syvä.

Mutta, jos tällä planeetalla vielä olen,
kirjoitan.

Kirjoitan.

Kirjoitan.