Kasvoton kolina on epätoivoa
Ikuinen viha on katkeruutta
Jokainen raskas huuto on kaipuuta
Kaikki kyyneleet on itsensä puolustamista
Pakeneminen on kumpuilevaa pelkoa
Yksinäisyys on pelkkää tyhjää
Hiljaisuus täällä tuntuu tekevän kuuroksi
Kauna täällä tuntuu olevan ikuista
Ääni täällä tuntuu olevan lopussa
Kyynelkanavat täällä tuntuu kuivuneen kokonaan
Elämä täällä tunuu pelottavan liikaa
Yksin täällä tuntuu syövän itsensä, milloin ei ole mitä syödä?
Selite:
Pitkän hiljaiselon jälkeen sisäinen intuitioni käski luomaan jotakin uutta materiaalia. Tässä noin 2 tunnin tulos ja sain lopulta runon itseäni miellyttävään muotoon.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
"Hiljaisuus täällä tuntuu tekevän kuuroksi" -kohta on kuin suoraan mun elämästä tai jostain kirjotelmasta..
Muutenkin kyvin koskettava runo. Pidin tästä.
Sielun synkkyyttä, aitoa ahdistusta kauneimmillaan.
Sanojesi tapa kietoutua toisiinsa on kaunista, kyyninen kylmyys kaikessa lohduttomuudessaakin pirun kaunosieluista.
Hiljaisuus on aina pahin kuurouttaja sekä sokeuttaja, ja miten usein ilman suuntaa vaellamme omissa helveteissämme edes tietämättä askeltemme mittaa tai määränpäätä.
"Yksinäisyys on pelkkää tyhjää",
Kerrassaan seisauttavaa tekstiä.
Tässä ilmenee hyvin maailman pelottavuus.
Nykypäivän angstia..pidin