*Pieni askel vain*

Tahtoisin kääntää uuden, valkean sivun kirjassani.
Unohtaa kaiken entisen, ummistaa silmät kaikelta, joka minua satuttaa
- kaikelta, joka pikku hiljaa tuhoaa sisintäni ja omaa minääni

Olen siihen täysin valmis, sotasuunnitelma on kirkkaana mielessäni ja aseet ovat puhdistettu
- enään minun tarvitsee vain ottaa se ensimmäinen askel.Askel, joka voi olla pelastukseni. Ainakin se on uusi mahdollisuus.

Minä olen siis valmis, mutta miksi en maalaa sotanaamiota ja viritä aseita valmiustilaan?

Kaikki on tarkkaan harkittua ja moneen kertaan läpikäytyä.

Seison vain- niin valmiina.

Silti en ota sitä ensimmäistä askelta.

Minä en pelkää.