Yön hetki
Äänetönnä istumme minä ja pimeä
Vain toisella meistä paikka, mihin mennä
ja jokapäiväinen odotus saapumisesta
Minä
sen sijaan
Kuljen mukana
Ohimennen
Samassa porukassa joidenkin kanssa
ilman sen kummempaa arvoa
Remora
Mutta elossa
Selite:
Yksi monista, eikä kukaan kenellekään. "Ihankiva".
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Hieno runo.
Mukana menossa ja tarpeellinen lisätäyte? Hyvin avautuva runo, selkeä kerronta ja positiivisesti mielenkiintoinen rytmitys tekstissä.