Sinä kerrot minulle paremmasta maailmasta
siitä, mistä, ei paljon puhuta.
On rumaa, kaunista, sileää, petollista
sanat jotka eivät paina
tässä mitassa.
Eivät miehet juttele
eivätkä korulauseita turhia viljele
onko tosiaan tätä maailma
näin ihmeellinen?
Sinä puhut totuuksia vailla pelkoa, huolestumista
ja minä suurennan silmäni,
isommiksi ja kumarran.
Sinä olet sellainen ihminen,
jonka kanssa tosiaan kuvittelen
ettei lintuja tuskin puissa lentäisi
ilman että jokin tahto niitä määräisi.
Sinä olet juuri tuonkaltainen ihminen,
kenen kanssa puhelen, naureskelen.
Hei, missä sinä olet nyt?
Mielikuvitukseeni hiippaillen eksynyt.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
