Kenen korvilla kuuntelen?

Runoilija Joelartturi

Hiljaisuus puhuu 
liian äänekkäästi siitä
kuinka päiviltäni katosivat värit
 
mikään ei tunnu tuntuvan
mutta kuuntelen sujuvasti
muistamatta hetkeäkään
 
ja vaikka maskien takaa
kaivettiin kasvot vastaantulijoille
en tunnista niitä vieläkään
 
nyt jossain sotilaat sotivat
toisten sopimia sotia ja 
minä pyristelen 
edes pientä ymmärrystä siitä
että kenen käsillä kosketan
kenen jaloilla kuljen
kenen vihalla huudan
tai huulilla kuiskaan
 
kenen sydän 
on rinnassani turta
 
 
oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

Joskus on vaikeaa olla ihminen. Sitä kulkee eteenpäin, arki jotenkin rullaa, mutta mikään ei tunnu miltään mikään ei kosketa.
Kun sydän on turta, silloin elämä tuntuu tuolta. 
Koskettava runo. 
Toivottavasti kyseessä on kuitenkin aina omat, aidot tunteet.

Sivut

 

Käyttäjän kaikki runot