Nimetön

ahdistus:
se repii sisältä joka hetki
joka pienen pieni hetki
punaiset silmät tuijottaa
teessä myrkkyä
jota vahingossa kun join
mikä vika minussa on
miksi nään silmiä seinillä
en ymmärrä maailmaa

rakkaus:
sekin satuttaa paljon
todella paljon
sydän sykkii
kohta tosin pysähtyy

usko:
se ei enään pysy
sydämmessä kauaa ei
lähtee pois
kuin muuttolinnut etelään hiljaa lentää

toivo:
pitäis siihen uskoa
pitäs sitä palvoa
se lupaa et kaikki menee hyvi
se hymyilee pienesti

synkkyys:
pimeä yö
kuoleman katse katsoo silmiin
ehkä viimesen kerran
ehkä ensimmäisen
toisen
kolmannen
joka päivä sama juttu
kaikki vaihtaa kaistaa
kun saavun paikalle

onnellisuus:
pystyykö sanoa
että onnellisuus tuntuu masennukselta
pystyykö sanoa
että onnellisuus tuntuu kuolemalta
ehkä en tunne onnellisuutta

masennus:
lasi hajoaa seinään
veri valuu huulilta
ihmiset kävelevät päältäsi
kun sinä makaat kuolevana maassa

veitsi luisuu kädestä
itket katkeria kyyneleitä päivittäin
et saa kipua sydämmestäsi
miksei joku auttaisi

sydän särkyy jälleen kerran
joku nauraa takana
mustaan pukeutunut kuolema saapuu
tai ehkä haluaisit kuolla

kukaan ei ymmärrä
ei kipua ja tuskaa tajua
ei kyyneliä verisiä nää
ei viiltoihin ranteissa huomiota kiinnitä

elämä:
kuulet ääniä päästäsi
haluat pois helevetistä
haluat rakkautta osaksesi
edes leivänmurun verran

haluat yhden ihmisen
jota kaipaat
jota haluat
etkä saa häntä tänään
et huomenna
et koskaan

hymyilet
olet säälittävä
naurat itsellesi
haluat kuolla
haluat laihtua
olet laiha jo nyt
eikö kukaan tajua
että laihuuteen voi kuolla