Lapsuus, mennyttä
vaivaa kyllä edelleen.
Mua lyötiin,
mua syrjittiin.
Mut hakattiin,
koulussa, kotona.
Isä oli alkoholisti,
aivan hullu mies.
Vihasin sitä paljon,
mihin kuoli, kuka ties
Mä nään siitä painajaisia,
se kummittelee öisin.
Lyönti,
mä nään verta.
Se on mun omaa,
ehkä voisin saada koulust' lomaa.
Mä ajauduin kaduille,
kukaan ei muo omaksee halunnu.
Mut sitten,
frendi osti asunnon,
mut hyväksy sinne.
Tapasin tytön,
kauniin, söpön.
Ja sen kans oon ollu,
jo neljä vuotta putkeen.
Sen ois pitäny mut jo jättää,
ei sen tarvis kestää enään tätä.
Selite:
ajatusten purkua, ei minkäänlaista ajatusta sinänsä.
mikään ei edes rimmaa mitenkään.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
