kuu

Ei kaivanut lapio sisältäni ajatusta

en saanut kaihtaa lohdutusta.

ajattelin etten pelkää

unohdin että haavoittua voimme yhtenään.

Miksi emme katoa metsäpolulle

vaan juoksemme yön selkään,

hämärään.

Juokse juokse pois, älä kauas mene ellen perässä pysy.

Älä katso taaksesi poistu ja pakene,

kauaksi en sinusta jää,

eksyn ja juoksen pakoon, en ehkä tänään,

huomennakin on aikaa odottaa.

Sitä niin nousevaa,

kuuta,

joka heräsi unestaan..

En tiedä miksi pakenemme taas

Ei aika anna anteeksi, ei anna unohtaa.

Saanko elämääni raon, paikan johon paeta,

kun huonosti menee,

en lupaustasi laita.

toteutumaan, unohdan sen lammen ääreen, sinne syvimpään kulmaukseen.

Aina uudelleen..

Juokse juokse pois, älä kauas mene ellen perässä pysy.

Älä katso taaksesi poistu ja pakene,

kauaksi en sinusta jää,

eksyn ja juoksen pakoon, en ehkä tänään,

huomennakin on aikaa odottaa.

Sitä niin nousevaa,

kuuta,

joka heräsi unestaan..

Luotin liikaa uskomukseen,

eivät voi olla aurongon-ja lumikukka luotuja toisilleen,

kaukana kaikesta kuuntelen,

siiveniskuja hiljaisia pienen mantereen.

sinne tänään jään,

kuunsilmän näkemään..

Juokse juokse pois, älä kauas mene ellen perässä pysy.

Älä katso taaksesi poistu ja pakene,

kauaksi en sinusta jää,

eksyn ja juoksen pakoon, en ehkä tänään,

huomennakin on aikaa odottaa.

Sitä niin nousevaa,

kuuta,

joka heräsi unestaan..