Sinä kysyit kuulumisia, ja
minä vastasin töitä, töitä, töitä.
Siinä hetkessä minä kavahdin:
Sellainen minusta on tullut,
myllynratas,
leivän syrjää aneleva, yhteiskunnan liepeissä
roikkuva, epätoivoinen yritys
säilyttää oma minuus sosiaalisessa
kaupankäynnissä.
Hirveä huoli,
ettei ehdi pitää huolta tärkeimmistä ja
samanaikainen superylpeys,
kun asiat ovatkin kaikesta huolimatta
tai ehkä juuri siksi paremmin kuin hyvin.
Mutta ei puhuta tunteista.
Joku ymmärtää ne aina väärin.
Jos ei asianosaiset, niin ainakin osattomat.
Mitä minä levittelen, ne ovat
joillekin vain numeroita.
Mutta ne ovat hemmetin kovia lukuja!
Uskon, että tajuat hehkutuksen.
Sinä kysyit kuulumisiani
ja olit sinäkin siinä
vain töitä,
töitä ja töitä.
Sinä taidat pantata?
Kysyin kuitenkin polttopuista,
minulla ne ovat yhä
metsässä.
Harkitsin moottorisahan hankkimista,
mutta kevyetkin ovat painavia.
Haluaisin säilyttää sääreni ja
pidätyskykyni.
En pidä inkontinenssivitseistä, ne ovat
suoraan sanoen ihan paskoja juttuja.
Pitää ihmisellä
olla mielikuvitusta
muuhunkin kuin alapäähuumoriin.
Ei erityisempää, aivot töttöröö.
Olen hönö ja pööna, siksaksutjakka.
Menossa neljännessä
osoitteessa kovaa vauhtia
kolmeen paikkaan,
valmiina ottamaan vastaan pettymyksen,
että kiitos taas kiinnostuksesta ja onnea jatkossa.
Tottahan toki, juuei,
häntä pystyyn vaikka hakaneulalla.
Mutta nipistää se aina kuitenkin.
Ei ne tajua, että
huonomuistisen
neljäkymmentäkaksi kiloa on laiha lohtu.
Saattoi se olla neljäkymmentäkuusikin.
Mitäpä haaveista, perkele.
Yritän ensi kerralla enemmän.
Melkein kysyin kissoistasi, mutta kun en ollut varma,
kuolivatko ne jo kolme vuotta sitten,
en kehdannut ottaa puheeksi.
Kysyit onko meillä kuoltu ja jälkeenpäin
ajattelin, että onhan sitä synnyttykin.
Kysyit miten ne muut ja sanoin, että sitä samaa,
vaikka rehellisesti sanottuna en paljonkaan tiedä.
Olen yrittänyt pitää pakan kasassa.
Kutsuin käymään ja ajattelin,
että melkein on ikävä,
mutta ei me tod. so not puhuta tunteista.
Mutta jos lähtisit nuotiolle,
sellainen tässä juolahti mieleen.
Me kaikki tykkäisimme.
Mitä mieltä olet melomisesta?
minä vastasin töitä, töitä, töitä.
Siinä hetkessä minä kavahdin:
Sellainen minusta on tullut,
myllynratas,
leivän syrjää aneleva, yhteiskunnan liepeissä
roikkuva, epätoivoinen yritys
säilyttää oma minuus sosiaalisessa
kaupankäynnissä.
Hirveä huoli,
ettei ehdi pitää huolta tärkeimmistä ja
samanaikainen superylpeys,
kun asiat ovatkin kaikesta huolimatta
tai ehkä juuri siksi paremmin kuin hyvin.
Mutta ei puhuta tunteista.
Joku ymmärtää ne aina väärin.
Jos ei asianosaiset, niin ainakin osattomat.
Mitä minä levittelen, ne ovat
joillekin vain numeroita.
Mutta ne ovat hemmetin kovia lukuja!
Uskon, että tajuat hehkutuksen.
Sinä kysyit kuulumisiani
ja olit sinäkin siinä
vain töitä,
töitä ja töitä.
Sinä taidat pantata?
Kysyin kuitenkin polttopuista,
minulla ne ovat yhä
metsässä.
Harkitsin moottorisahan hankkimista,
mutta kevyetkin ovat painavia.
Haluaisin säilyttää sääreni ja
pidätyskykyni.
En pidä inkontinenssivitseistä, ne ovat
suoraan sanoen ihan paskoja juttuja.
Pitää ihmisellä
olla mielikuvitusta
muuhunkin kuin alapäähuumoriin.
Ei erityisempää, aivot töttöröö.
Olen hönö ja pööna, siksaksutjakka.
Menossa neljännessä
osoitteessa kovaa vauhtia
kolmeen paikkaan,
valmiina ottamaan vastaan pettymyksen,
että kiitos taas kiinnostuksesta ja onnea jatkossa.
Tottahan toki, juuei,
häntä pystyyn vaikka hakaneulalla.
Mutta nipistää se aina kuitenkin.
Ei ne tajua, että
huonomuistisen
neljäkymmentäkaksi kiloa on laiha lohtu.
Saattoi se olla neljäkymmentäkuusikin.
Mitäpä haaveista, perkele.
Yritän ensi kerralla enemmän.
Melkein kysyin kissoistasi, mutta kun en ollut varma,
kuolivatko ne jo kolme vuotta sitten,
en kehdannut ottaa puheeksi.
Kysyit onko meillä kuoltu ja jälkeenpäin
ajattelin, että onhan sitä synnyttykin.
Kysyit miten ne muut ja sanoin, että sitä samaa,
vaikka rehellisesti sanottuna en paljonkaan tiedä.
Olen yrittänyt pitää pakan kasassa.
Kutsuin käymään ja ajattelin,
että melkein on ikävä,
mutta ei me tod. so not puhuta tunteista.
Mutta jos lähtisit nuotiolle,
sellainen tässä juolahti mieleen.
Me kaikki tykkäisimme.
Mitä mieltä olet melomisesta?
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
paljosti on rivien väleissä tässä
Sivut