Näen sieluni silmin
itseni kiipeämässä pinottujen
pullokorien päälle.
Kahdeksan, yhdeksän, kymmenen.
Yksitoista ja seison melkein suorana.
Yhtäkkiä näkymä vaihtuu
siihen, että kompastun
kodin rappuseen,
päädyn päistikkaa maahan.
Vain pullokassin airbag pelasti.
Minussa on ne, ääripäät ja mehumaija.
itseni kiipeämässä pinottujen
pullokorien päälle.
Kahdeksan, yhdeksän, kymmenen.
Yksitoista ja seison melkein suorana.
Yhtäkkiä näkymä vaihtuu
siihen, että kompastun
kodin rappuseen,
päädyn päistikkaa maahan.
Vain pullokassin airbag pelasti.
Minussa on ne, ääripäät ja mehumaija.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi