Kun on aika,
laitathan valkoisen ruusun
rintani päälle,
yhden vain,
anna minun tulla tuhkaksi,
kesäpäivänä sirottua
meren odottaville laineille,
anna tuulen saatella minut
hellästi hipaisemaan
murtuvaa aallonharjaa
ja toivo,
että sieluni heräisi
auringon kirkkauttakin
voimakkaampaan valoon.
Vapauteen.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit