Arvaahan mitä
saat minun puolestani painua
sinne mistä tulit
kommentoimattomuutesi
hiljaisten hetkien ja
välinpitämättömyytesi kanssa.
En tarvitse sinua
päämäärättömyyttäsi ja epävarmuuttasi
tökeröä käytöstäsi elämääni joka
ilman sinuakin on hajoava virta
jota edes yritän pitää koossa.
Ja mahdollisuus jonka annoin,
heitit sen hukkaan
enkä enää haikaile perääsi
olen vahva
unohtava
en suostu häpeämään mitään.
silti odotan
että puhelin piippaisi
ja ruudun kirjaimet olisivat sinun
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
