Nimetön

kerrot kaikille ongelmistasi,
suuren suurista murheistasi,
pyörittelen silmiäni kuunnellen vierestä,
ihmettelen miten kehtaat katsoa itseäsi peilistä,
olet täynnä itsesääliä, angstausta,
dramatisointia, liioittelua.

"et tiedä mitä on niellä paskaa 24/7, 

et tiedä mitä on vielä jaksaa taas herää peittämään,

pahaa oloo joka valtaa koko vartalos, 

ja paras osa päiväst on ku oot sammumas taas ojaan"

onko perheessäsi alkoholismia?
entäpä väkivaltaa tai epätoivoa?
- ei, mut mun mutsi on siis ihan hirvee,
se ei maksa viikkorahaa ja vinee minkä kerkee,
se pakottaa mut tuleen kotiin jo puol yks yöllä,
ja joka aamu se kuormittaa mua jopa kahdel kotityöllä.

"en koskaan nähnyt sinun kasvojasi,

käsin kiihkein haroin hiuksiasi,

kun kohdattiin oli pimeää,

kun erottiin oli pimeämpää,

ankkurinappi vain muistoksi jäi,

ankkurinappi sinun puserosta jäi"

oletko koskaan kokenut miltä tuntuu palavasti rakastaa?
ja sen jälkeen onkin pakko unohtaa?
- en, mut mun jätkäkaveri on joskus aika pelle,
se lähettelee viestei yhel toiselle tytölle,
ne on muka kavereita mut mä en usko sitä,
se varmasti kyl tekee sen kaa joka päivä ties mitä,
mua se ei varmaan rakasta yhtään,
mut mä en voi ilman sitä oikeesti elää.

"minä tahtoisin isä jo kotiin,

isä minua väsyttää,

hän nostaa pienet kasvotja huuli värähtää,

he lähtivät kesken saarnan,

minä loppuun asti jäin,

sama hiljainen arka pyyntö,

nous syvältä itsestäin:

minä tahtoisin isä jo kotiin,

isä minua väsyttää,

soi kirkossa kiitosvirsi,

oli ulkona vehreää"

oletko koskaan halunnut vain kuolla?
halunnut sitä niin, että olet pyytänyt sitä jopa jumalalta?
- en, mut kerran must tuntu et mun elämä on aika turha,
kun en mä aina ees osaa koulus kaikkea,
ja mun on tosi vaikee välil jaksaa,
kun ihmiset puhuu must paskaa.

"tuskan huudot täyttävät taivaat,

kun seuraatte rotunne kuolemaa,

rukouksenne ovat turhia,

kun saatanan sukupolvi näyttää tietä"

oletko milloinkaan kajonnut saatanaan?
ryhtynyt häntä heikkona palvelemaan?
- en, mut kerran mä kelasin et voiskohan saatanassa,
olla voimaa niinkun jossain uljaassa soturissa,
sit mä piirtelin ristei väärinpäin, ja tajusin heti,
että saatana koitti viedä mun elämäni,
se oli kauheeta ja pelottavaa,
en tuu koskaan sitä unohtamaan.

"ootko nähnyt miehen,

joka toista miestä etsii,

seuraasi hän tahtoo,

häntä katsot inhoten,

on silmissään vain pelokkuutta,

arkaa rakkaudettomuutta,

ymmärrystä hieman,

hän pyytää vaieten"

oletko sinä halveksittu, oletko sinä poikkeava?
eikö ihmiset ymmärrä tai hyväksy sinua?
- en, mut on kyllä pari sellasta tyyppiä,
jotka aina sanoo et mä ja mun kaverit ollaan tyhmiä,
musta se ei oo yhtään kivaa, tulee paha mieli,
niillä on niin pahat sanat ja terävä kieli.

"äiti, en tahdo mennä kouluun,

äiti, saan aina olla yksin,

ei kukaan musta välitä,

saan aina yksin leikkiä,

äiti, miks toiset vaan kiusaa"

kiusataanko sinua koulussa?
syrjitäänkö, nimitelläänkö ja tuhotaanko itsetuntoa?
- ei, mut niinkun jo kerroin niin kyllä tyhmäks sanotaan,
ainakin pari kertaa vuodessa semmoseks haukutaan,
kerroin siitä rehtorille ja pyysin tehdä poliisijutun,
mut se ei tehny, kai hautas mielestään koko jutun.

"ja isä meni ruotsiin,

äiti lensi taivaaseen,

ja pappi sai taas kahvia juodakseen,

ja veli oli kännisssä,

näin sen itkeneen,

lumi teki enkelin eteiseen"

tiedätkö mitään menettämisentuskasta?
oletko koskaan hyvästellyt jotain sinulle rakasta?
- en, mut oon mä joutunu luopumaan monista jutuista,
mulle tärkeistä asioista,
ja kerran muuten kävin hautausmaalla,
siellä oli ihan karmeeta,
mut sit kelasin että kaikkihan me joskus kuollaan,
ei sille mitään voi, se on pakko kestää vaan.

voi rakas lapsi,
sinä taisit syntyä kultalusikka suussa,
et ymmärrä mitään tästä maailmasta,
elät angstarin arkipäivää ja kuvittelet tosissasi,
ettei mikään ole pahempaa kuin sinun huolesi.

ainoa vinkkini sinulle;

pidä suusi kiinni, nouse itsesäälistäsi,
ja mikä tärkeintä - avaa silmäsi.