Nimetön

Vaikka hämärän tullen
ne jälleen palaavat

Valtaavat ajatuksesi
satuttavat

et yhtäkään muistoa
voi tappaa

painamalla päätä pinnan alle
Käsipohjaa jatkavat kulkuaan

vaikka painajaiset syövyttävät mieltäsi
et saa lakata unelmoimasta

et luopua

haaveistasi
vaikka sinua pelottaa