Kun lehdet putosivat puista
minä olin jo pudonnut
syvimpään manalan loukkoon
oman pääni sisään
nyt syljen päällesi, Mustarastas
missä lienetkin
tästedes suutelen vain
lunta ja routaa
Selite:
perussyysangstisuutta ilmassa.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Älä oo angst, mut hieno runo.