Ilmassa on syksyä, pehmeää kosteaa ilmaa
ja aavistus raikkautta sumussa
ilmassa on menneiden vuosien muistoja
leikkipuistossa raikuva nauru, männyt luentosalin ikkunan takana ja Harju aamun hämärässä
ilmassa on uuden elämän unelma
keskustelut ruokalassa ja oranssit lehdet vaahteroissa
ilmassa on kadotettujen vuosien kadotettu minä
Hengitän syvään ja muistan jokaisen hetken
muistan sateiset syyskuut, pimenevät illat ja kynttilän liekin huoneessani
muistan ujot ja nauravat ihmiset, nurmikon tuoksun ja hitaasti tippuvat sadepisarat
kaiken sen muistan, ja itseni
Ehkä tänään on taas aika etsiä itseni
tästä pahan olon, ahdistuksen ja kuihtuneiden unelmien maailmasta
haluan pois
takaisin sateisille kaduille, vaahteroiden alle
takaisin itseni, sen jonka joskus tunsin, sen jonka joskus kadotin
Hengitän syvään ja hetken olen jälleen minä
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi