Portaikossa

Hän tulee kotiin
huuleni sinertävät jo!
Kylmä hengittää keuhkoissa
kiivaasti ulos ja sisään,
se pukeutuu kainoksi
ja araksi herralleen.

Kuka soittaa sydäntä
noin kauniisti
suolilla ja suonilla,
kun ei se voi soida
laulaa vain kammioissaan, jyskyttää!

Ra-tatata-tam!
Kuule tätä sulosointua,
suloista ja salaista jytkettä
sisään ja ulos, rytmikästä
keinuhevosta.

Ei hehkua Ei hehkua,
ja sittenkin hän takoo minut
kirjavaksi ja punaiseksi,
sinerväksi ja vihreäksi kaareksi.

Ei pysty eikä keksi
sanoja kiivetä ylemmäs
kiivetä perille
sänkyyn tai lattialle

Portaikossa, hyräilen
odotan hämärää -
laula laula satakieli
laula sadoilla kielillä
väsy väsy västäräkki –
aina uudelleen, uudelleen.

Ruumis alempana kuin pää,
kylmä nousee
ylöspäin, hellästi.