Suruni
viimeinen kyynel
vierii poskelleni,
kolkot
betoniseinät ympärilläni,
kyyneleen läpi
näen kuvasi
rakkaani,
aamu valkenee
elämäni
ensimmäinen
päivä.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Suruni
viimeinen kyynel
vierii poskelleni,
kolkot
betoniseinät ympärilläni,
kyyneleen läpi
näen kuvasi
rakkaani,
aamu valkenee
elämäni
ensimmäinen
päivä.
Runoilija | Runon nimi | Luontipäivä | Kommentteja | Kategoria |
---|---|---|---|---|
Rakastava | Lähde | 29.1.2008 | 1 | Runo |
Rakastava | Peikon kevät | 29.1.2008 | 6 | Runo |
Rakastava | Uuteen elämään | 28.1.2008 | 4 | Runo |
Rakastava | Ärrä | 28.1.2008 | 5 | Runo |
Rakastava | Kaipaava | 22.1.2008 | 3 | Runo |
Rakastava | ........ | 22.1.2008 | 7 | Runo |
Rakastava | Muuttolinnut. | 24.8.2006 | 9 | Runo |
Rakastava | Minä odotin. | 23.8.2006 | 4 | Runo |
Rakastava | Kesä haaveita | 9.5.2006 | 3 | Runo |
Rakastava | Niin pajon | 1.5.2006 | 0 | Runo |
Kommentit
Nätti runo ja melkein itken<3
Tää on hieno. Ihana ajatus uudesta elämästä. Tykkään!
Kiitos runostasi, herkisti minutkin...
Elämän ensimmäinen päivä ja viimeinen kyynel, toivottavasti näin on ja olet onnellinen:-)
Yön syvinpinä hetkinä ovat kyyneleet herkässä, mutta amulla alkaa uusi päivä.