Hellettä hiki hatussa huokaillaan
nestettä ryypäten ruokaillaan
Syksyllä sateita surraan
- pimeässä hammasta purraan
Kun talven pakkaset purevat
monet mennyttä syksyä surevat
Kaivaten odottavat valoisia öitä
- kyllä sitten tehdään toukotöitä
Sitten taas ihana kevät koittaa
- linnut ilolaulujaan soittaa
Lämpö vähitellen voiton saa
ja vehreänä paljastuu maa
- On se kumma - ihmismieli
nopeana moittii usein kieli
- Eikö näe kauneutta menneiden aikojen
- onko unohtunut lumous kesäyön taikojen
Nykyaika vie niin lujaa
ei vauhdissa nähdä sitä pientä kujaa
- joka onneen voi johtaa.....
Selite:
Niinpä, mikä on hyvä - parasta?
Vähän huumorilla(kin) kirjoitin,
kun usein huomaa esim valitukset
säästä ;) Liian kylmä, liian kuuma
- eikö edes vaikuta kesäyön huuma :)
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Hyvin kulkee riimitys ja
sisältö on täyttä asiaa.
Ihminen ei usein huomaa kukkia
ympärillään kun pitää katsoa naapurin
rikkinäistä aitaa?
Hieno runo. Liiiiisäääää!
Runossasi piilee viisautta!