Mietin tuossa ihmeissäni
että mikä minusta tekee äidin.
Onko se yölliset syöttöhetket sohvan nurkassa
sydän rakkautta ja hellyyttä pullollaan?
Vai ihanat kärryttely-lenkit kauniina aamuina
ylpeänä kun vihdoin saan omaa lastani kuljettaa?
Ehkä ne päivät kun vaipanvaihto tulee jo korvistakin
ja vauvanruokaa on jokapaikassa... Nurkat täynnä villakoiria ja itsellä kaipuu rauhoittumaan..?
Vai olisiko se niin yksinkertaista-
sinä -pikku muumi-
sinä, mamin palleroinen
Sinä teet minusta äidin.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
kauniisti kirjuutat, ja asioita jotka on totta--ja sillä jotenkin samanlaisella tavalla jännästi ja monitarkoituksellisesti kuin eräät muut=) se on niin yksinkertaista-- vaan joskus sen ajattelee liian hankalasti tai rakastaa liikaa pitääkseen itseään äitinä tahi sit vaiks isänä
kauniisti kirjuutat, ja asioita jotka on totta--ja sillä jotenkin samanlaisella tavalla jännästi ja monitarkoituksellisesti kuin eräät muut=) se on niin yksinkertaista-- vaan joskus sen ajattelee liian hankalasti tai rakastaa liikaa pitääkseen itseään äitinä tahi sit vaiks isänä
Äidin rakkautta parhaimmillaan.