Pieni punahilkka matkaansa jatkaa,
voitettuaan yhden suden,
vaan mitä lie matkansa edessä vastaan tulevan~?
~*~*
Älä pelkää metsää,
älä yritä paeta,
Helvetistä kotoisin olevat,
suuret sudet nälkäiset vielä jäljillesi löytävät.
~*~*
Vaan varoituksia ei Punahilkka pieni kuunnellut, suoraan suden suuhun asteli,
siinä maassa hän Helvetin suden alla makoili~
~*~*
Kas vain,
Punahilkka sisunsa,
ehkä jopa rohkeutensa,
löysi ja käsiksi kävi eläimeen poloiseen,
joka seuraavassa hetkessä vapisten ynähtelee~
~*~*
Vaan kuuntele hän ei,
tuo Punahilkka,
kääntyy kohtaamaan uhkaajansa,
ylivoima suuri,
kuinka hän voikaan selvitä?
~*~*
Liian suureksi koki Punahilkka vastustajansa,
häntä koipien välissä karkuun loikkii~
~*~*
Selite:
Ja näin, ennen kuin alatte lyttäämään kirjoitusta, sananen siitä.<br/>
Tämä runo tuli lausuttua kesken roolipeliä, oman hahmoni toimesta.<br/>
Hän ivaili sillä vastustajalleen, joka oli kuvainnollisesti pieni Punahilkka oman hahmoni ollessa häntä ahdistellut susi.<br/>
<br/>
<em> ~ Merkit kuvaavat sitä, että hahmoni on hieman laulaen lausunut sanan viimeiset tavut. Eivät ole siin mitään koristeita pelkästään.<br/>
Ja ~*~* kuvastaa sitä, että tuossa välissä on sitten tapahtunut jotain, mille sitten seuraavassa säkeessä irvaillaan. <br/>
On tarkoituksena jäädä avonaiseksi. </em><br/>
Kiitos.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
