Minulla on kaikki eikä
ollenkaan mitään
olen oikeutamaton lausumaan
vastalauseita tälle elämälle
Olen niitä jotka valitsevat oikein
koska en uskalla muutakaan
Juon kohtuuttomasti vain hetkittäin
valitsen koulutuksen
miehen
valikoin vaatteeni
Tupakoin kaukana katseilta
Olisivat ylpeitä
kyllä minäkin onnistuin vaikka
kymmenvuotiaana lakkasin uskomasta
ainakin jumalaan
Enkä ole vieläkään saanut takaisin
minkä luovutin silloin
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Oho. Tässä on asiaa, paljon. Todella siististi luo vision siitä, mitenkä jengi aina odottaa jotakuta onnistumaan tietyillä edellytyksillä, joita ei oikeasti ole edes ollut, mutta jotka silti on esitetty oleviksi.
Paikoin tämä on jotenkin turhan massiivinen silti. Muutaman pienen sanan jos ottaisi pois sieltä täältä, se keventäisi heti ja asiat oivaltaisi nopeammin.
Osaat kyllä hyvin kirjoittaa..Upea runo:)
Pistitpä ajattelemaan, luin moneen kertaan, viimeinen lause kertoi kuinka paljon voi menestyksestä joutua maksamaan.
Todella upeaa!!!
yhtenäinen runo joka pitää kiinni. Osaat käyttää sanoja kauniin arkipäiväisen surullisesti. Vahva kantaaottava kohta on toinen säkeesi, hieno kohta runossasi joka on muutenkin täyteliään loistava.
Mitenkä tällaisia sanoja saat aikaan...niin ihanan tunnustavaa ja pohtivaa samaan aikaan.olet huikea, muuta en voi sanoa.:)
tykkäsin paljon, kiitos tästä.
En tiedä mitä sanoa, runo sanoi jo kaiken sen, erikoinen.