Nyt en enää näe kuuta
kun se lentää valkeana länteen
Sitten nojaan kylmään ikkunapeltiin
kaupungin huminassa vastapäisen talon seinällä
palotikkaat katolle ja pimeät parvekkeet toistensa päällä kuin tyhmät naapurit ja ajattelen lintuparven tyhjentäneen pihlajapuut
Sitten ihastun tähän tyhjään touhuun
huomennakin
kuu on mandariini taskussa
| Runoilija | Runon nimi |
Luontipäivä |
Kommentteja | Kategoria |
|---|---|---|---|---|
| Kaurismaki | Onko sunnuntai | 7.6.2010 | 0 | Runo |
| Kaurismaki | Tila | 25.3.2010 | 0 | Runo |
| Kaurismaki | Lapanen kadulla | 11.11.2009 | 2 | Runo |
| Kaurismaki | Takapiha | 11.7.2009 | 2 | Runo |
| Kaurismaki | Mä vihaan sua paskanaama | 24.6.2009 | 0 | Runo |
| Kaurismaki | Aurinko | 24.6.2009 | 0 | Runo |
| Kaurismaki | Tuli yö heittää vaatteet | 24.6.2009 | 3 | Runo |
| Kaurismaki | Kuu 3 | 4.1.2007 | 2 | Runo |
| Kaurismaki | Kuu | 4.1.2007 | 1 | Runo |
| Kaurismaki | Kuu 2 | 4.1.2007 | 0 | Runo |
Kommentit
Edellisen arvostelijan kans samaa mieltä.. Runo toimisi paremmin ilman sitten sanoja.
Muuten runo on paljon puhuva, pidän!
Hieno kuvaus nykyajan meditaatiosta luonnon helmassa! Noi "sitten"-sanat voi tulkita myös runon pohdiskelijan ajatuksenkulun katkonaisuutena, nopeana siirtymänä seuraavaan ilman sitovaa soljumista. Juuri niinkuin mietteissään useimmiten käy.