Kevät toi tullessaan surun
Sen, josta ei ääneen puhuta
(korkeintaan kuiskataan)
Se tuli taloomme kuin viikatemies
Nyt kun istun lähellä puolikuuta,
mietin olenko enää oikea ihminen
Vai olenko vain puolikas,
kuten kukkapenkki jota katselen?
En osaa oikeasti enää sanoa mitään.
Eikö kaikki ole jo sanottu?
Sinä lähdit pois
Tottahan se on
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Vahvatunteinen runo. Lopetus erityisen hieno.