Mieltäni repivien huutojen jälkeen
kaipaan lähelle syliisi
Kun seinät kaatuvat unissani
ja pelkoni ovat totta
Ovat mielikuvitukseni värit tummuneet
ja sinisen hetken pilvet muuttaneet värinsä synkiksi
Pakenen itse itseltäni öisin päivien väsymystä
umpikujaan kuitenkin ajan itseni
vasten kylmää muuria, kohtaamaan epätodellisuuden
silti niin todellisen tuntuisen
Pian löydän itseni niin
heikkona
haavoittuvana
pienenä viereltäsi makaamasta
Ota minut syliisi rakas, pidä lähelläsi
Vie pelkoni pois ja anna minulle hetki aikaa aamuun
Selite:
Oon nähnyt vähän liikaa painajaisia viime aikoina, alkaa jo vaivata! Ps. teksitä tosi piiitkästä aikaa, antakaa palautetta jos kovasti ontuu.. :)
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
