sulje minut hymyysi
suudelmiesi pehmeyteen
kosketuksesi tunteeseen
viilenevissä syysilloissa
rakkaus lämmittää kotiamme
teimme tästä pienestä pesästä kodin
aarteen meille molemmille
suojan ja puutarhan
en tiedä ymmärtääkö kukaan meitä
- onko sillä väliäkään?
niin kauan kun itse ymmärämme nauraa toisillemme
- ja itsellemme
sylikkäin, vinottain me peiton alla makaamme
ääriviivoja kehojemme piirellen
rakkauden lakanoissa lähekkäin keinuen
Selite:
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
