unikipu

Tänään minun tarvitsee hengittää tähtitaivasta unieni läpi
keskellä yötä
pitsistä tehdyt heijastavat lumihiutaleet antavat kaksijakoisen maailman heijastua lävitseen
En tullut tänne tuomitsemaan sinua enkä itseäni
Tulin hengittämään vapauden ja ihmisyyden läpi
kestävän kirkkaita kyyneleitäni
Tulin pelastamaan minut mieleni myrkynkeittäjältä ja niiltä tuomitsemisen okailta jotka mieluusti tahtovat naulata minut kadun viereen
siihen betonin harmaaseen
joka viettelee tehokkaammin kuin kukaan baarin tiskillä
Tunteillani ei ole tupakkaaskin hintaa
enkä tänäänkään antaudu addiktioissaan pyörivän mieleni raiskaukselle
koska silkin silein hansikkain olen oppinut käsittelemään itseäni epätoivonkin hetkillä
Vaikka maailma tuntuisi rosoiselta poskeani vasten
ja sinun sydämesi kipu saa kätesi nousemaan lyöntiin vasten kasvojani
minä tunnen sydämeni linnun lepattavan
nostavan siipensä jälleen oikeaan suuntaan
Karttamerkit ja navigaattori on sillä sisällä
enkä tarvitse lennonjohdon lupaa sen nousta yöhöni tänäänkään
Tahdon vain nähdä silmistäni heijastuvat tähdet
hengittää jäähileitä virkistämään keuhkojeni tunkkaista sisäilmaa
ja antamaan maailmalleni luvan toteutua
ottaa tilansa
vaikka neliöhinnat täällä pääkaupunkiseudulla ovat nousussa
uskon edelleen että elämän arvo piilee hengenvedoissa
ja olen ansainnut paikkani (kuten jokainen on tärkeä) tänne jo syntymässä

Vapauden laulu soi tuulessa ja minä yhdyn sen säveliin tietäessäni että kipu synnyttää kyynelistä kirkkaimmat loistamaan taivaalle rohkaisevaa sanomaa
kuten keijuja syntyy lapsen kuiskiessa
en anna kenenkään viedä taidetta sydämestäni
sillä minä tunnen nämä kevyet taivaalla liitävät tunteiden pilvet omikseni
jotka syntyivät sinut kosketuksestasi
hänen torjumisestaan
lapsen ihmettelevistä pohjattomista hämmästyneistä reaktioista
äitini tuskasta ja vahvuudesta
perheeni henkisestä ponnistelusta tämän maailman hyväksi
Nämä sydämeni laulut järjestyvät maailman sähkölankojen nuottiviivastolle epämääräisen kauniiksi säveliksi
joilla ei ole alkuja eikä loppuja vaan
kuten tuuli sitä soitetaan vuorotellen keskeltä sivulta ja lounaasta
annetaan niiden sävelien soida jotka synnyttävät meissä maailmojen kaikuja
toisillemme
toisistamme
taiteen takia
sydämemme vuoksi
ja siksi että näksiimme maailman väreissä tänäänkin
kun harmaa sää on jatkunut jo viikkoja.