Itken yöni todellisiksi
vartaloni piirtäessä hahmoasi lakanoihin
Kipuilen sinut ulos minusta
seinälle ripustettavaksi peloksi
Käperrän kaipauksen iholleni
voidakseni leikata sen irti
Kuvittelen kaartuvan taivaan sinuksi
luodakseni mustia aukkoja,
ja tähtien pilkahdukset menevät pois.
Selite:
Aamuyön tunteina kirjoitettuja hajanaisia ajatuksia
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Mahtavia hajanaisia ajatuksia!
Aina ei tarvita järkeä, vain kauniita sanoja, jotka takertuvat toisiinsa. Sillä yksin ne eivät ole mitään.
Pidän.
Tässä runossa on jotakin, joka pitää otteessaan. Hienoja kielikuvia!
Todellinen runotyttö olet.
Kaipaus on jotain hirmu itkettävää.
Anteeksi vähäsanaisuuteni mutta kaunis!
Suosikkeihin ~~> <3
tämä on aivan ihana, ja nuo muutkin mitä kerkesin lukemaan, pitääpä muistaa palata töiden jälkeen runoihisi.
kiitos arvostelusta. tuo otsikointi ei oikein ole mun juttu=)
piti lukee kaksi kertaa ennenku sisäistin :D
mutta sitten kun sisäistin ni tykästyin eniten tuohon kahteen ekaan riviin :)