Yhteiskunnan uhri

Runoilija RubyGloom

nainen
Julkaistu:
10
Liittynyt: 17.7.2005

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

Pikkuinen sekava mielli vailla punaista lankaa. Kirjoittaminen ei paranna ahdistusta, mutta helpottaa oloa, tunteet eivät muutu kirjoittaessa, niitä vain pystyy käsittelemään paljon paremmin kun ne saa purettua sisältään
 

Purkista tunteet, purkista unet

Outo tarve noin nuorel
Väkisin elää nurjalla puolel
Aamujen perään vain aamuja lisää
Pois vaikea päästä kun haluttiin sisään
Ja vaikka väittäisin mitä
Tai tahtoisin kieltää,
Tietäähän sen,mihin tie tää viekään?
Yksisuuntaista alas, aamusta toiseen


Liian väsynyt arkeen kai herkästi sortuu

Piikistä hakemaan voimaa tai lohtuu

Ja liian myöhään sen huomaa

Missä loukussa onkaan,

Arjesta luopuu, jää kahlaamaan paskaan



Ylös kun koittaa, muut maahan taas polkee

Kai liian helposti löytyy lohduksi valhe

Hetkittäin toivoa
Ei jaksa itsekään uskoa
tää on viimeinen kerta


...ennen aamua seuraavaa

Selite: 
oletus
Kategoria: 
 
 

Käyttäjän kaikki runot