Illan hämärässä saavut,
hiljaa kosketat.
Olet siinä
ja sitten katoat.
Lennät läpi tuulten,
hiljaisten siltojen.
Saavut sinne,
minne minä mahdu en.
Illan hämärässä
sinua ikävöin.
Olit eilen tässä,
Nyt puettuna kultavöin.
Selite:
teki vaan mieli kirjottaa vähän vanhanaikaisesti :)
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Todella Kaunis.
`Vanhanaikaisuus` Säväyttää.
( ps. tuo myös ensivaikutelmana mieleen leffan Hiljaiset Sillat.)
Hienosti virtaa runosi, soljuvaa.
Kaunis runo.
Melkein voisin aistia tuulakduksia, saman nimisestä Clint Eastwoodin elokuvasta...
Eleettömästi kaunis.