Hän pitää itseään olosuhteiden uhrina
Häneen on osunut
Tänään häntä on loukattu.
Ikkunaa hakkaa tuhat raivokasta pisaraa
Eikä ilmeesi silti muutu.
Välissämme makaa kylmä kaakao ja itsekäs latte
Yhtä laihoja kuin katseeni.
Miksi ilmeesi ei muutu?
Hän tahtoo seikkailuja vain mukavuusrajalle saakka;
Tyynyt ovat liian pehmeitä
yöt liian kovia.
Tuliko minusta vihdoinkin liian lämmin?
Seinillä soi musiikki
kuin hienoissa unkarilaisissa kapakoissa
En jaksa ymmärtää sanoja,
etkä sinä minua.
Olemme kurjia ystäviä.
Selite:
M.L
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
