Niin vain sinuunkin tuhlasin jälleen ajatuksen kauniin.
miksi sydämeni tuntee, tunteita. Aivan liikaa,
liikaa?
no ainakin liiaksi kerralla ajateltavaksi.
Suljen silmäni ja elän hetket
hetkittäiset uudelleen
pehmeälle poskellesi,
ahnaille janoisille huulillesi
vartalosi hekumaan
suudelmani hukkuivat
yksi kerrallaan.
(huoh)
Ja millä tämänkin kiihkon sammutat..
Massatuotanto ja materialismi
tosi rakkaudesta muistona
mustavalkoelokuvat ja haikea kaipuu..
väkisinkin, kun sitä ajattelee
pää alas taipuu
unelmiin omiin, taas illan mittaan vaipuu..
Takaisin omalle kaukaiselle planeetalle,
matkata kai täytyy.
Tää maailma, on niin kylmä väritön.
Ei kai se sydänkään pohjaton kaivo ole.
Kaippa senkin loppuun saa ammennettua.
vaikka rakkaus ei loppuisi milloinkaan.
Mikä tässä elämässä onkaan enään totta.
Kirj.25.8.2007
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Tosirakkaus...se kestää niin paljon ja upottaa alleen arjenkin; kun joskus muistaa pysähtyä...:)