Niin me tanssitaan varjoissa
heinäkuun auringon alla
pohjoistuulen heittäessä hiukset sekaisin;
niin kuin tuhat kertaa ennenkin.
Yön saapuessa me lasketaan tähtiä
uuteen auringonnousuun
ja juostaan kilpaa lehmuspuun varjoihin
ensimmäisten säteiden tavoittaessa maanpinnan.
Piilopaikan kätköissä me juodaan
äidin puristamaa appelsiinimehua
ja kuiskitaan salaisuuksia toistemme korvaan.
Me piirretään sateenkaaret
sydämestä toiseen
ja luvataan, että se pitää meidät turvassa.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
pakko vähän inistä heti alkuun, pilkkupistejuttu on hypänny väärälle riville.
Sitten mennään siihen mitä minäkin osaan; kehumiseen.
Alotetaan nimestä, tulee mieleen yksi biisi. "Darlingdarling, stand by mee" jnejne. Siitä on nyt jotenkin tullut alitajunnan hokema biisi itselleni, pidän.
Teksti on täynnä semmoista kuvailua, joka omassa köyhässä mielikuvituksessani on sellaisesta vanhasta suomileffasta palasia.
Sitten tulee taas tämä viimeinen sana turvassa, kursiivi antaa siihen juuri niin rikkinäisen tunnelman että ihoni nousee kananlihalle.
Ja sen ansiosta tämä liitääkin suoraan suosikkeihin, ilman epäilyksiä!
Psst; sanottavaa olisi hurjanpaljon enemmän, en vain löydä fiksuja lauseita.
aww ihana tämä ... viimeinen lause vain jotenkin rikkoo tunnelman .. mutta se on kenties tarkoitetukkin vain teille kahdelle. tai niille kahdelle kenestä tämä runo kertoo.. hieno:)