Vanhenemista,
sitä se kai on,
kun jokaiseen kauniiseen hetkeen on aina vain vaikeampi tarttua.
Kun kaikkea murehtii etukäteen.
Ja kun miettii, mitä tässä elämässä vielä ehtii tehdä ja kyseenalaistaa onnellisuutensa.
| Runoilija | Runon nimi |
Luontipäivä |
Kommentteja | Kategoria |
|---|---|---|---|---|
| Moongirl79 | Onneen tarttuminen | 11.10.2015 | 3 | Runo |
| Moongirl79 | Paine | 28.9.2015 | 2 | Runo |
| Moongirl79 | Ei kai | 5.7.2015 | 2 | Runo |
| Moongirl79 | Ikä | 5.7.2015 | 3 | Runo |
| Moongirl79 | Menetetty Nuoruus | 11.3.2014 | 3 | Runo |
| Moongirl79 | Vaikea Rakkaus | 8.10.2013 | 0 | Runo |
| Moongirl79 | Kuolema | 17.8.2012 | 2 | Runo |
| Moongirl79 | Suuri rakkaus | 17.8.2012 | 1 | Runo |
| Moongirl79 | Ahdistus | 25.3.2009 | 0 | Runo |
| Moongirl79 | Lapsen nauru | 1.8.2008 | 2 | Runo |
Kommentit
Se on ihmisen osa vanheta, tulla hitaammaksi. Mutta ajatus lentää ja siipien alla saa ilmaa elämänkokemusta. Totta on että mukanaan murhetta kantaa etukäteen. Mutta ei ole niin suurta kuin vapaus vanhana, sitä syntyy onnellisuus jos on nuorempana harjoittaa, vastuulista vapautta, syntyy kauniit hetket.
Onko tämä utopiaa, ei se on herkkien ajatusten satama. Siitä on lyhyt matka kotiin.
olen vanhentunut myös mutta välillä on helpompaa ja välillä vaikeampaa tarttua niihin hetkiin. runon minä vaikuttaa hieman itsetuhoiselta, mutta erittäin hieman
loistavaa runoutta