Hiljaista, yötön yö välkehtii pinnassani
Muistan vielä, kun olit lähelläni
Sormiesi herkkä piirtely sai minut väreilemään
Laskeuduit minuun iho kosteana, kuumissasi
Nauttimaan pitkään hyväilevästä sylistäni
Tunnen kaikkialla miten vilvoitin kuuman vartalosi
Hymyillen nousit minusta valuvana
Pukeuduit, katselit hetken minua
Käännyit hiljaa pois, en nähnyt enää mihin askeleesi vei
Pintani sumeni tuulenvirin kosketukseen
Tuhannen vuotta kuulin askeleesi
Tuhannen vuotta tunsin kosketuksesi
Tuletko vielä tänne tunturiin
Piirtäisit pintani väreilemään
Laskeutuisit syliini uimaan
Selite:
Odotan pääsyä lähelle tuntureita, siellä ovat puut jotka muistavat minut, kertovat ohimennen hymylleni aiheet, palauttavat minut olemaan :-)
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi