rypäleterttu käsissä
sen
mehu huulteni vaossa
ratsastan
varjohevolla
yön syliin
satula pudonneena
kupeet lämpiminä
lennämme
kohti
ei pelkoa missään
elämämehu suonissani
yli tuhkaa pusertavan laavan
lennämme
varjohevosellani
tule ratsaille rakkaani
ilman satulaa
olemme vapaat
lähellä maata
joka elää
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi