Pinja

Alkoi taittumaan jo kesä syksyyn hiljaa, lehti kellastumaan,
elokuu korjaamaan kypsää viljaa ja tuulet puhaltamaan

Ei enää kuulu haukkua,ei kettingin kolinaa luota piharappujen
en vielä aamulla arvannut, että kanssas käydään tänään matka viimeinen

Silmistäs jo vaikka näinkin sen, kuinka sun on paha olla
en tuskaasi vain minä ymmärtänyt milloinkaan kunnolla

Et jaksanut enää nousta, vaimeasti häntää heilauttaen
katsoit kuin anoen takaa silmien ruskeiden

Nyt jo sun aika mennä on, vaikka kesken jääkin sun työs
kiitos näistä vuosista, kiitos iloista, suruista myös

Ja nyt uinut mullissa kotipihan, varjossa pensaan vihreän
mukaasi laitoin kaulapannan ja kummulle kynttilän sytytän

Nyt olet sinisen taivaan enkeli, päällä pilven valkean
ja minä täällä päällä maan suojeluksessas' olla saan