Voi kuinka olenkaan kaivannut sinua.
Pörröisiä hiuksiasi.
Sinisiä silmiäsi.
Pehmeitä huuliasi.
Helisevää nauruasi.
Voi kuinka kaipaankaan yhteisiä hetkiämme.
Syksyllä sateen tanssiessa ympärillämme,
suudellessamme ensi kerran.
Talven tultua lämpimiä hetkiä sylissäsi takan äärellä.
Muistan kävelymme puistossa kevään ensimmäisten auringonsäteiden paistaessa.
Ja kesän kaipauksen kun lähdit pois luotani.
Selite:
kanssa tärkeän. <3
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Ikävä, se tappava tunne o;
Mutjoo, ihana runo ikävästä kuitenkin
Pidin <;
todella kaunis.. tuli ihan kylmät väreet :D
surullinen.. hienosti kuvailtu ja kirjotettu :)
kiitos tosi paljon arvostelustasi ! <3 :)
Tämä on tosi ihana.
Alkuun sopi hienosti tuo, ettei ole kuin muutama asia.
Nuo on hienoja nuo kun kirjoitat hetkistä, onnelisuudesta. Ne on jotenkin kainiita ja aidon tuntuisia.