Jäin yksin vaeltamaan.
Minne katositte, te tuki ja turva.
Miksi lähditte pois.
Näitä olen miettinyt aina tähän samaan aikaan.
Jo neljä pitkää vuotta.
Toivottavasti aika parantaa haavat ja voin muistella hymyillen teitä.
En itkien ikävää ja tuskaa sisällä.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Koskettava, surullinen, <3